Regulaattorit ry on aloittanut toimintansa alkuvuonna 2024. Liitymme ympäristöjärjestöjen aktiiviseen joukkoon pitämään ääntä talouden sovittamisesta ympäristön rajoihin, koska mielestämme tämä ääni ei ole vielä alkuunkaan tarpeeksi kuuluva. Luonnoltaan köyhtyvällä planeetalla köyhtyy myös talous, mutta taloudesta puhutaan jatkuvasti luonnosta piittaamatta.
Tavoitteenamme on levittää tietoa siitä, miksi taloudellisessa toiminnassa täytyy ottaa ympäristön kantokyky nykyistä paremmin huomioon ja millä keinoin se saadaan aikaan. Toivotamme jokaisen lukijan, taustasta tai näkemyksistä riippumatta, lämpimästi tervetulleeksi edistämään asiaa.
Miksi meitä tarvitaan?
Dubain ilmastokokouksen päätöstekstiin saatiin joulukuussa 2023 lopulta muotoiltua kehotus siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Lopputulos oli huojentava päätös tahmealle prosessille, mutta kokonaiskuvaan nähden veltto kompromissi. EU:n ilmastopaneeli arvioi, että EU:n 55 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä toteutunee, mutta vuosien 2040 ja 2050 tavoitteet ovat karkaamassa nykyisellä ilmastopolitiikalla käsistä. Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin, joten maailma kaipaa huomattavasti enemmän kunnianhimoa ja vauhtia toimenpiteisiin.
Ilmastorintamalla tapahtuu myös lupaavia asioita. Myönteisenä kehityksenä mainittakoon, että vähähiilisellä energiasiirtymällä menee nyt lujaa. Kansainvälinen energiajärjestö nosti juuri ennusteita uusiutuvan sähkön kapasiteetista kolmanneksella viime vuodesta. Myös Suomen energiasiirtymä on pitkällä, minkä takia sähkömme oli vuonna 2023 Euroopan toiseksi halvinta.
Energiasiirtymään liittyvänä huolenaiheena kotimaassamme on kuitenkin aurinko- ja tuulivoimaloiden sijoittaminen luonnoltaan arvokkaisiin metsiin. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on yhä polttavampi aihe, sillä uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä. Samalla metsien hiilinielut ovat romahtaneet, mistä aiheutuu Luken mukaan miljardien eurojen lasku valtiolle.
Ongelmat ovat siis viheliäisiä; energiasiirtymä ei saa tapahtua luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Ratkaisuja on kuitenkin esitetty. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ympäristötaloustieteen apulaisprofessori Lassi Ahlvik ja Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen ovat ehdottaneet luontohaittamaksua, joka edistäisi yhdessä hiilidioksidimaksun kanssa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston yhtäaikaista huomioimista maankäytössä.
Laajasti huomiota herättäneen Dasgupta-raportin voimakas viesti on, että luonnon kantokyvyn ylittyminen johtaa väistämättä myös taloudellisen hyvinvointimme laskuun. Hyvinvoiva luonto on edellytys hyvinvoivalle taloudelle ja toisaalta hinta haitoille ohjaa taloutta ympäristön kantokyvyn rajoihin. Lisäksi tarvitsemme kestävää liiketoimintaa ja vähäpäästöisiä teknologioita ympäristöongelmien ratkaisuun, joten kannustimien on tästäkin syystä oltava kunnossa.
Tässä olemme yhdistyksemme tontilla. Haluamme edistää ympäristön huomioimista kaikessa taloudellisessa toiminnassa ja esittää tutkimukseen perustuvia ratkaisuja käytännön toteutukselle. Taloutta on suitsittava ympäristön rajoihin kokonaisvaltaisesti. Luontohaitalle tarvitaan hinta.
Miksi liittyä mukaan?
Hyviä päätöksiä ei synny ilman kansalaisten luomaa painetta, ja yhdistyksen ääni on usein yksilöä kuuluvampi. Aluksi järjestämme leppoisia tapaamisia ja suunnittelemme tulevaa toimintaa, jolla edistämme asiaamme.
Oletpa sitten paatunut maailmantuskailija tai innostava idealisti, tervetuloa keskustelemaan, vaikuttamaan ja pitämään samalla hauskaa!
Liity nyt Regulaattorit ry:n toimintaan liittymislomakkeella:
https://forms.gle/45bCk93PSnKMGWXFA
Lähteet:
WMO (2024). WMO confirms that 2023 smashes global temperature record. https://wmo.int/media/news/wmo-confirms-2023-smashes-global-temperature-record
Valtioneuvosto (2023). Dubain ilmastokokouksessa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/dubain-ilmastokokouksessa-sopu-fossiilisista-polttoaineista-irtaantumisesta
Ahlvik & Pihlainen (2024). Luontohaittojen hinnoittelu ohjaisi parempaan maankäyttöön. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010028102.html
Luke (2022). Selvitys: Metsien kasvun aleneman syyt ja uusien kasvihuonekaasuinventaarion tulosten vaikutukset Suomen metsien vertailutason saavuttamiseen kaudella 2021–2025. https://www.luke.fi/fi/uutiset/selvitys-metsien-kasvun-aleneman-syyt-ja-uusien-kasvihuonekaasuinventaarion-tulosten-vaikutukset-suomen-metsien-vertailutason-saavuttamiseen-kaudella-20212025
Laitinen (2024). Sähkön hinta heittelee Suomessa ennennäkemättömän paljon. https://www.hs.fi/talous/art-2000010097342.html
Luke (2023). Luonnon monimuotoisuus ja talous – mitä Dasgupta-raportti tarkoittaa Suomelle? https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnon-monimuotoisuus-ja-talous-mita-dasguptaraportti-tarkoittaa-suomelle
IEA (2024). Renewables 2023 – Analysis and forecasts to 2028. https://www.iea.org/reports/renewables-2023/executive-summary
Punainen kirja (2019). https://punainenkirja.laji.fi/
European Scientific Advisory Board on Climate Change (2024). EU climate Advisory Board: focus on immediate implementation and continued action to achieve EU climate goals. https://climate-advisory-board.europa.eu/news/eu-climate-advisory-board-focus-on-immediate-implementation-and-continued-action-to-achieve-eu-climate-goals
Regulaattorit ry 