Teollisesta vallankumouksesta alkaen talouskasvun polttoaineet ovat olleet pääosin fossiilisia. Nyt asioiden kulussa on kuitenkin tapahtumassa varsin lupaava käänne. 

Kalevi Sorsa -säätiöllä työskentelevä ekologisen siirtymän asiantuntija Janne M. Korhonen ennustaa ”vihreää humahdusta”. Hän perustelee valoisaa arviotaan sillä, että vähähiilisen energian investointikustannukset laskevat sarjatuotannon myötä, mikä lisää niiden kysyntää ja kiihdyttää tuotannon kasvua edelleen. Merkkinä vihreästä humahduksesta voidaan Korhosen mukaan pitää esimerkiksi sitä, että Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ennusteet aurinkopaneelien ja akkujen tuotannosta vuodelle 2030 ylittyivät jo vuonna 2023. Mikäli kehittyneiden talouksien elintaso halutaan turvata ja taata sen kestävä kehittyminen myös muualla, energiasiirtymän onkin jo syytä edetä harppauksin. 

Irtikytkennällä tarkoitetaan talouskasvun ja sen aiheuttaman ympäristöhaitan välisen riippuvuuden höltymistä ja lopulta katkeamista. Jos talous kasvaa nopeammin kuin ympäristöhaitta, puhutaan suhteellisesta irtikytkennästä. Jos talous kasvaa samalla kun ympäristöhaitta laskee, puhutaan absoluuttisesta irtikytkennästä. Viime vuoden oltua taas mittaushistorian kuumin, meidän on tavoiteltava kiireellisesti jälkimmäistä.

Lupaavaa näyttöä hiilidioksidipäästöjen irtikytkennästä on olemassa. Tilastotietoa kokoavan tieteellisen verkkojulkaisun, Our World in Datan, datatieteilijä Hannah Ritchie tiivistää, että irtikytkentää tapahtuu jo useassa valtiossa. Myönteinen kehitys ei vesity edes kulutusperusteisilla eli ulkomailla tuotetun ja sieltä tuodun tavaran päästöillä. Voit katsoa Ritchien tilastotietoa tiivistävän Ted Talkin täältä.

IEA:n energiainvestointianalyytikko Siddharth Singh kirjoittaa niin ikään, että talouskasvun ja hiilidioksidipäästöjen irtikytkentä on kiihtynyt ympäri maailmaa. Myös kehittyvissä talouksissa, kuten Intiassa ja Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa talouskasvu ja hiilidioksidipäästöt ovat erkanemassa toisistaan. Syiksi Singh luettelee puhtaan energian investointien nopean kasvun, sähköistymisen, energiatehokkuuden ja kehittyneiden talouksien siirtymisen pois kivihiilestä. 

Suomen maankäyttösektorilla on petrattavaa

Ritchie ja Singh kuitenkin täsmentävät, ettei absoluuttinenkaan irtikytkentä tapahdu vielä missään tarpeeksi nopeasti. Tarvitsemme lupaavasta kehityksestä huolimatta huomattavasti lisää vauhtia toimenpiteisiin, sillä olemme hidastelleet ilmastotoimien kanssa jo monta vuosikymmentä liikaa.

Suomea voi pitää energiasiirtymän mallimaana, sillä vähähiilisellä energialla katettiin jo 89 % sähkön tuotannosta vuonna 2022. Tässä EU:n päästökaupalla on keskeinen rooli. Ongelmana kokonaispäästöjen kannalta on metsien hiilinielujen pieneneminen, johon päästökauppasektori ei ulotu. Myös maatalous laahaa pahasti jäljessä. Maankäytön takia Suomen nettopäästöt eivät ole laskeneet vuodesta 1990.

Taloudellisia ohjauskeinoja tarvitaan maankäyttösektorille vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös muuta luontohaittaa. Esimerkiksi Suomen uhanalaisista lajeista suurin osa elää metsissä, joten niiden monimuotoisuutta on varjeltava. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ja eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko ovat peräänkuuluttaneet ratkaisuksi maankäytön muutosmaksua.

Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on laatinut maankäytön muutosmaksusta loppuraportin, jossa laskettiin, että jos hankkeen tieltä kaadettaisiin esimerkiksi 40 hehtaaria metsää, lisämaksu saattaisi yltää 200 000 euroon. Hinta luontohaitalle ohjaa hankkeiden sijoittelua pois luontoarvoiltaan tärkeistä kohteista ja suitsii samalla talouskasvua kestävälle uralle.

Lähteet:

Kalevi Sorsa -säätiö (2023). Raportti: Vihreä humahdus voi muuttaa energiajärjestelmän vähäpäästöiseksi odotettua nopeammin. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70027882/raportti-vihrea-humahdus-voi-muuttaa-energiajarjestelman-vahapaastoiseksi-odotettua-nopeammin?publisherId=66784256&lang=fi

Ritchie H. (2021). Many countries have decoupled economic growth from CO2 emissions, even if we take offshored production into account. https://ourworldindata.org/co2-gdp-decoupling

Ritchie H. (2023). Are we the last generation — or the first sustainable one? https://www.ted.com/talks/hannah_ritchie_are_we_the_last_generation_or_the_first_sustainable_one

Singh S. (2024). The relationship between growth in GDP and CO2 has loosened; it needs to be cut completely. https://www.iea.org/commentaries/the-relationship-between-growth-in-gdp-and-co2-has-loosened-it-needs-to-be-cut-completely

Tilastokeskus (2023). Sähkön tuotanto tuulivoimalla ja ydinvoimalla nousivat vuonna 2022. https://www.stat.fi/julkaisu/cl8mo29omxf8t0dukky5aa8i1

Luke (2022). Selvitys: Metsien kasvun aleneman syyt ja uusien kasvihuonekaasuinventaarion tulosten vaikutukset Suomen metsien vertailutason saavuttamiseen kaudella 2021–2025. https://www.luke.fi/fi/uutiset/selvitys-metsien-kasvun-aleneman-syyt-ja-uusien-kasvihuonekaasuinventaarion-tulosten-vaikutukset-suomen-metsien-vertailutason-saavuttamiseen-kaudella-20212025

Luke (2023). Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt. https://www.luke.fi/fi/tilastot/indikaattorit/agrikaattori-capvaikuttavuusindikaattorit-20232027/maatalouden-kasvihuonekaasupaastot

Pelli P. (2024). EU-komissio suosittaa 90 prosentin päästö­vähennystä. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/talous/art-2000010206983.html 

Maa- ja metsätalousministeriö (2024). Maankäytön muutosmaksua valmistelleen työryhmän loppuraportti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165366/MMM_2024_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Vihreät (2024). Vihreät vaatii hallitukselta esitystä maankäytön muutosmaksusta: “Päästöille ja luontohaitoille on asetettava hinta”. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70089245/vihreat-vaatii-hallitukselta-esitysta-maankayton-muutosmaksusta-paastoille-ja-luontohaitoille-on-asetettava-hinta?publisherId=69818932&lang=fi

Jätä kommentti