Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU 3) luonnoksesta. Suunitelma kattaa taakanjakosektorin päästövähennystoimet, eli toimet, joilla vähennetään päästöjä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, maataloudessa ja jätehuollossa.
KAISU sisältää arvion päästöjen kehityksestä, nykyisten toimien tehostamista ja uusia lisätoimia, jotka vievät Suomea kohti EU:n ilmastotavoitteita. Tavoitteena on vähentää taakanjakosektorin päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Toistaiseksi päästöt ovat vähentyneet vain noin 26 prosenttia.
Suunnitelmassa esitetään muun muassa tukimekanismeja ajoneuvokannan uudistamiseksi, energiatehokkaampia liikennejärjestelmiä, maatalouden päästövähennyksiä turve- ja kivennäismailla sekä lannankäsittelyn tehostamista. Lisäksi suunnitelmassa on poikkileikkaavia toimenpiteitä, jotka pyrkivät kannustamaan kiertotalouteen, ilmastoystävällisiin kulutusvalintoihin ja kuntien ilmastotyöhön.
Regulaattorien lausunto KAISU3:sta tuo esiin, missä tarvitaan lisää vauhtia. Lausunnossa painotetaan muun muassa liikenteen päästövähennysten tehostamista, autokannan nopeampaa uudistamista sekä maataloustukien kohdistamista ilmastoystävällisempiin vaihtoehtoihin. Lausunto tarjoaa konkreettisia ehdotuksia, joilla Suomi voi vahvistaa ilmastosuunnitelmaa, saavuttaa tavoitteet tehokkaasti ja varmistaa, että ilmastotoimet ovat oikeudenmukaisia kaikille.
Lue tästä Regulaattorien lausunto:
Lausunto keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta
Regulaattorit ry kiittää mahdollisuudesta lausua keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta.
Ympäristöministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa valmistellut luonnoksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaksi. Ilmastolain (423/2022) mukaan valtioneuvosto hyväksyy keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan kerran vaalikaudessa.
Regulaattorit ry katsoo, että suunnitelman on kokonaisuudessa laadittu kattavasti, mutta haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin näkökohtiin.
Yleisesti
Laajemmin tarkasteltuna koko yhteiskunnan politiikkatoimet tulisi sitoa toimintojen ja tuotteiden ilmastovaikutuksiin siten, että vähäpäästöisiä vaihtoehtoja edistetään systemaattisesti.
Painopiste tulisi asettaa tehokkaiksi todettuihin ohjauskeinoihin, joilla saavutetaan vaikuttavia ja oikeudenmukaisia tuloksia. Sosiaalinen kestävyys on keskeinen osa hyväksyttäviä ilmastotoimia, ja siksi sosiaalisen ilmastorahaston rahoitusta tulisi aktiivisesti hyödyntää. Kannustimien ulottaminen myös pienituloisille tukee ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja vahvistaa sen vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa.
Liikenne
Ilmastosuunnitelmassa todetaan, että esitettyjen päästövähennystoimien vaikutus ei kompensoi hallitusohjelmaan kirjattujen toimien aiheuttamaa liikenteen päästöjen kasvua. Näin ollen riskinä on, ettei liikenteen päästöjä onnistuta puolittamaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, mistä koituu myös 80 miljoonan euron tulonmenetys RRF-rahoituksessa.
Autokannan uudistaminen vähäpäästöisten autojen hankintatuilla on tärkeä toimi. Nykyisellään romutettavien autojen tilalle hankittavien uusien autojen päästöraja on 140 grammaa kilometriltä, kun aiemmin se on ollut 120 grammaa kilometriltä. Tavoitteisiin nähden nykyinen päästöraja on liian korkea, jotta autokanta uudistuisi riittävän nopeasti.
Romutuspalkkio pienituloisille on lähtökohtaisesti kannatettava toimi, jolla huolehditaan kestävyyssiirtymän oikeudenmukaisuudesta. On kuitenkin epävarmaa, kuinka paljon tällä on lopulta vaikutusta autokannan uudistumiseen sähköautojen ollessa yhä kalliita vähävaraisille tuesta huolimatta. Näin ollen esimerkiksi valtion takaama laina sähköauton hankintaan on harkinnan arvoinen lisätoimi.
Hankintatukien ohessa on huolehdittava, että julkinen jakeluinfra ja taloyhtiöiden latausinfra pysyvät uudistuvan autokannan tasalla, joten niihin kohdistuvat tukitoimet ovat mielestämme kannatettavia.
ETS2 tulee todennäköisesti vaikuttamaan fossiilisten polttoaineiden hintoihin merkittävästi. Tästä on tärkeä tiedottaa kansalaisia hyvissä ajoin, jotta päästökaupalla olisi mahdollisimman paljon vaikutusta uusien ajoneuvojen hankintapäätöksiin jo etukäteen.
Maatalous
KAISU3:ssa esitetään, että maatalouden päästöt ovat vuosina 2005–2023 laskeneet vain 4 % ja niiden osuus taakanjakosektorin kokonaispäästöistä on vuosi vuodelta suurempi. Ilmastosuunnitelmassa lueteltujen politiikkatoimenpiteiden vaikutuksien arvioidaan kuitenkin olevan vain 0,12 Mt CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä, kun vertailun vuoksi liikenteen toimenpiteiden vaikutusten arvioidaan olevan vähintään 0,24 Mt CO2-ekv. Maatalous kattaa 25 % taakanjakosektorin päästöistä, joten siihen kohdistuvien toimenpiteiden tulee olla huomattavasti esitettyjä tehokkaampia.
Suomalaisen maatalous- ja ruokapolitiikan ensisijaisiksi tavoitteiksi mainitaan ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen takaaminen, mutta ilmastokriisin kärjistyessä maatalouden ilmastovaikutukset olisi syytä nostaa näiden rinnalle. Ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen takaamisen ei myöskään tarvitse olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa, sillä ilmastoystävällisen ja terveellisen kasviproteiinin tuotanto on usein myös tehokasta maankäyttöä.
Politiikkatoimissa siirtyminen kasvipainotteisempaan ruokavalioon mainitaan kansallisten ravitsemussuositusten ja julkisten hankintojen yhteydessä. On kuitenkin ristiriitaista, että tuotantopuolen politiikkatoimilla ei edistetä tätä siirtymää kannustamalla ilmastoystävällisen kasviproteiinin tuotannon lisäämiseen ja lihantuotannon vähentämiseen. Nykyistä polkuriippuvuutta ylläpidetään maataloustuilla, jotka kohdistuvat lihantuotantoon. Tukien suuntaaminen kasviproteiinintuotannon edistämiseen tulisi nostaa keskeiseksi politiikkatoimeksi ilmastosuunnitelmassa. Lisäksi maataloussektorin päästökaupan puutteessa haittavero on tärkeä työkalu ohjaamaan tuotantoa vähäpäästöisemmäksi, joten myös se tulisi nostaa suosituksissa keskeiseksi politiikkatoimeksi.
Regulaattorit ry vaatii huomattavasti enemmän kunnianhimoa maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä erityisesti edellä mainittuja taloudellisia ohjauskeinoja hyödyntäen.
Regulaattorit ry 